tiistai 10. tammikuuta 2017

Paluu arkeen

Moikka!

Mun osalta loma loppui 9.1. maanantaina ja palasin takaisin töiden pariin. Viime viikon paukkupakkasten aikana ehdin jo panikoida, että kuinka selviän ilman kunnon toppavaatteita töissä, kun tallikaan ei ole lämmitetty. Tosin toppavaatteille ei olisi ollut edes tarvetta, sillä lämpötila oli plussan puolella. Lähes kuukauden lomailun eli toisin sanoen pelkän makoilun jälkeen huomasi kyllä kaikissa lihaksissa, ettei mitään ollut tullut tehtyä.


Työssäoppia ei ole jäljellä enään kun reilu kuukausi! Aika on kulunut aivan super nopeasti, takana on kuitenkin jo 4 kuukautta. Kaksi ensimmäistä päivää on mennyt täysin siivoamisen parissa, enkä ole kerennyt edes kapuamaan hevosen selkään. Tämä loma mikä oli onkin varmaan pisin täysin 'heppavapaa' pitkään aikaan, tosin kyllä sitä lomalla välillä tuli hinku päästä ratsastamaan.

Jos sinulla on mielessä jokin kysymys työssäoppimiseen liittyen niin vielä on aikaa kysyä! Tämä postaus oli nyt vain todella pikainen päivittely tähän väliin, koska isommat postaukset ovat loppusilauksia vaille valmiita, niitä kannattaa odottaa!

-Emma

perjantai 6. tammikuuta 2017

Vuosien varrelta

Moikka!

Tässä tutkiessani kuvia tietokoneeni syövereistä sain mahtavan idean kirjoittaa postauksen ulkonäöstäni ja tyylistäni tässä vuosien varrella. Koneeni on sen verran 'uusi', ettei paljoa ajassa taaksepäin päästä mutta muutamia vuosia kuitenkin.


 

Olen oikeastaan aina ajatellut vaatteeni ennemmin mukavuuden kuin 'näyttävyyden' kannalta. Ensimmäisessä kuvassa päästään 2014 alkuvuoteen ja tässä päästäänkin todella lähelle sitä mun 7-8lk. tyyliä. Pipot oli kova sana oli sitten pakkasta tai +20. Tässä sentään nähdään yksi niistä siedettävistä, mutta löytyi niitä hienoja leopardikuvioisia ja Britannianlippu pipojakin... Ja olihan se maailmanloppu kun koulussa ei saanut pipoa tunneilla pitää, mutta silti se oli pakko päähän änkeä lähes joka aamu.

Suurimmat jutut minun kohdallani siinä nimenomaan 7-8luokalla oli pipojen lisäksi viiksikuvio ja Britannian liput, joka paikassa.

Hiuksia aloin värjäämään 7-luokan alussa. Ensimmäiset värjätyt hiukset olivat alta ruskeat ja päältä 'oman väriset', jonka jälkeen siirryin kokonaan ruskeaan. En ole varma värjäsinkö siinä välissä blondiksi vai oliko tuo kuvassa näkyvä vaalean ruskea ennen ensimmäisiä blondeja. Luonnollinen eli se oma väri mulla on se perus maantienharmaa.

 2014 kesä

Olen aina ollut superhuono käyttämään mekkoja tai hameita, mutta juhliin tottakai laitan ja tässäkin olin menossa kaverini rippijuhliin. Olen aina ollut sen verran pitkä ettei ole tarvinnut korkokenkiä jalkaan tunkea vaan aina on voinut tallata tutuilla ja turvallisilla tennareilla tai harvoissa tapauksissa balleriinoilla. Meikkaamaan minä oikeastaan opettelin kunnolla vasta 9-luokalla, vaikka 6-luokasta asti olenkin meikannut. 


Tässä kuvassa (2014 syksy) huomaa taas sen, että ruskeaan on kyllästytty ja koska blondiin ei olla päästy niin olen tyytynyt oranssihtavaankeltaiseen.  Tässäkin se ainainen pipo, mutta tämä sentään siedettävä! 9-luokalla aloin löytää sitä omaa juttua ja oikeastaan tuolta se silloin näytti kun olin sellaisissa 'ei vitsi nää on kivat'-vaatteissa. Nämä kyseiset revityt farkut on edelleen mun yhden suosikeista, tosin matkan varrella ne on hiukan enemmän revenneet ja ehkä juuri siksi tykkään niistä. Myös tuo takki on kiva!
Koruja olen aina ollut huono käyttämään, mutta tässä (ihme kyllä) mulla on kaulakoru. 

Oon aina ollut huono poseeraamaan kuvissa ja en tiedä miksi, mutta jossain vaiheessa olin hokannut että hammashymy voiskin olla kiva, näin jälkeen päin EI ei ollut. 



2014-2015 värjäsin hiukseni punaiseksi ja ai että se oli niin mun juttu.


Joskus mietin todella paljon, että mitä muut ajattelee siitä mitä mulla on päällä tai miltä mä noin niinkuin yleisesti näytän, mutta Ypäjällä opiskelun myötä oon luopunut siitä ajatuksesta ja nykyisin en välitä onko minulla päällä lökärit, onko hiukset kiinni sotkuisesti vai auki siististi suoristettuna tai onko minulla meikkiä vai ei.


Muutama kuva mun 'lempiasuista/kuvista' ja farkkuja minä oikeastaan harvemmin edes käytän, mutta sattumoisin näissä kaikissa sellaiset jalastani löytyy. Kaikenlaiset hupparit, napapaidat ja perus t-paidat/topit täyttävät aikalailla vaatekaappini kokonaan. Pitkiä paitoja en oikeastaan koskaan käytä, eikä siihen ole mitään kummempaa syytä. Värivalikoima, jonka näkee kun minun vaatekaappiini kurkkaa ei ole mitenkään silmiä sokaiseva. Mustavalkoharmaa on minulle nykyään kuin magneetti, joka vaatekaupoissa vetää puoleensa, toki on niitä poikkeuksiakin. Vaatteiden sijaan panostan enemmän siihen millainen pakkelikerros lärviini on survottu ja pääasia on se, että jos meikkiä on niin sen pitää myös näyttää hyvältä omaan silmään. 

Nykyään olenkin sitten blondi-- tai no värikartta. 2016 kesällä hiukseni blondattiin suoraan punaisesta ja sen jälkeen olenkin antanut hiuksieni 'levätä'.

 

-Emma

keskiviikko 21. joulukuuta 2016

Perimel

Moikka!

''nyt ajattelin pikkuhiljaa palailla tänne blogin puolelle''.. hupsista.
Joululomani alkoi viime torstaina ja suuntasin suoraan Hämeenlinnaan lomailemaan.



Viime viikolla otettiin tallin joulukortti kuvia ja tallin omistajan lisäksi kuviin pääsi poseeraamaan tallin uusi asukas 9-vuotias torinhevos ruuna Perimel tutummin Pera, Pertsa tai Pertti. Pera on minullekkin tullut todella tutuksi, ollaan päästy tämän jättiläisen kanssa normaalin sileällä ratsastamisen lisäksi hieman aloittelemaan hyppäämistäkin, kun ei edellisessä kodissa koskaa irtohypytystä kummempaa oltu paljoa kokeiltu. Hieno jättiläinen❣



Ratsastusten lisäksi totuttelin Peran klippaamisen ihmeelliseen ja kovin jännittävään maailmaan.


Viimeaikoina mielessä on pyörinyt blogiuudistus, mutta saa nähdä mitä kehittelen. Kommentteihin saatte heitellä ajatuksia: Haluatteko että blogi pysyy vain ja ainoastaan Ypäjä/hevosaiheisena vai mahtuisiko joukkoon esimerkiksi kauneusaiheista sisältöä? Vai olisiko se liikaa? Toki aina vaihtoehtona on perustaa toinen blogi tämän lisäksi.

Hyvää Joulua kaikille!
-Emma

lauantai 19. marraskuuta 2016

TÄÄLLÄ TAAS!

Moikka!

Työssäoppimista on nyt takana 3kk, ihan hullua! Ollaan jo puolessa välissä ja olen kyllä nauttinut jokaisesta päivästä ihanien työkavereiden, niin hevosten kun ihmistenkin kanssa. Viime kirjoitus kerrasta on kulunut vähän liiankin kauan, mutta nyt ajattelin pikkuhiljaa palailla tänne blogin puolelle, kun elämä rullaa tällä hetkellä oikeastaan erittäin hyvin! Kuvat eivät ole aikajärjestyksessä, mutta jos käytäisiin edes jotain tapahtumia läpi!

Tallilla pidetään siis myös ratsastusterapioita ja niihinkin olen päässyt mukaan avustamaan useammankin kerran. Kuvassa Teerisalon Alex eli tutummin Allu. Tallilla terapiakäytössä olevia hevosia on yhteensä 5. Terapia-avustajan tehtävinä minulla on ollut ihan vain hevosten kuntoonlaittoa asiakkaiden kanssa ja taluttelua.


Ratsastaminen on ollut isona osana mun työpäiviä ja lähes joka päivä jonkun hevosen olen päässyt liikuttamaan. Vasemmalla Robin Azon eli Robin, josta muistaakseni olen aiemminkin puhunut. Robinin kanssa olen päässyt menemään enemmänkin ja ollaan kyllä tämän nuoren pojan kanssa saatu paljon onnistuneita pätkiä! Robinista voisin mielelläni kertoa lisää, jos vaikka joskus saisin kuvaajan ratsastuksiin mukaan(;  Oikealla Otella eli Tellu, oikein ihana torinhevos tamma! Tämän kanssa ollaan päästy treenaamaan koulupuolta, kun tammalta löytyy ikää 17vuotta niin kokemus ja osaaminenkin on sen mukaista. On ollut mukava päästä tekemään esimerkiksi laukanvaihtoja ja raviväistöjä ilman ongelmia, hieman vaihtelua!

 Ja tässä vielä Allu, jonka kanssa olen päässyt kerran ratsastamaan, mutta Allu on tullut tutuksi niin terapioista kuin omien asiakkaiden ratsuna!



 Nytkun talvi tekee tuloaan myös klippaaminen on tullut isoksi osaksi työpäiviä. Työkavereiden kanssa ollaan päästy klippaamaan lähes kaikki tallin hevoset. Kuvassa vasemmalla Teerisalon Siru eli Siru ja Oikealla Allu.

 Tallin oma kasvatti, vuoden ikäinen tammavarsa Vapun Soma eli Soma on päässyt viime aikoina käsittelyn uhriksi ja päässyt tutustumaan hevosen elämään. Niin suitset kuin ohjasajokin on tullut tutuksi. Soma on ollut todella helppo varsa ainakin tähän mennessä. 

Tämän kaiken lisäksi olen päässyt pitämään muutamia tunteja, enimmäkseen työkavereille alkeiden opettamista, mutta myös yksi aikuisryhmä on alkanut käymään joka viikko tunneillani ainakin kerran. Kavereiden kanssa olen puhunut, että parempaa paikkaa en voisi toivoa, mukava ilmapiiri, kivat hevoset, monipuolista tekemistä ja paljon opittavaa! 

-Emma