TP#4: Vinkit soveltuvuuskokeisiin

Moikka!

Ensimmäisenä haluan sanoa, että soveltuvuuskokeethan voivat olla erilaiset joka vuosi, mutta nyt siis puhutaan 2015 pääsykokeista.

Päivä alkaa pienellä infotilaisuudella, jonka jälkeen meidät jaettiin kahteen ryhmään ja niissä ryhmissä sitten jatkettiin soveltuvuuskokeisiin. Meidän soveltuvuuskokeet alkoivat tallitehtävillä. Tallissa meillä oli haastattelu, jonka aikana hoidettiin hevonen ja samalla kyseltiin hevostaustoihin liittyviä kysymyksiä. Tallissa me saatiin myös pieniä tehtäviä, en sitten tiedä vaikuttivatko ne jollain tavalla pisteisiin, mutta siivosimme tarhoja ja käärimme pinteleitä.

Tallikokeiden jälkeen meillä oli tauko, jonka jälkeen jatkettiin ryhmätehtävään ja toiseen haastatteluun.

Haastattelussa opinto-ohjaaja kyseli kysymyksiä sen hetkiseen elämäntilanteeseen liittyen. Ryhmätehtävässä meidän piti vain siivota tallia.

Vinkit:

• Älä stressaa!  Ei niitä kokeita kannata sen kummemmin etukäteen miettiä. Soveltuvuuskokeissa ei ole mitään sellaista mistä hevosihminen ei selviäisi.
• Ole oma itsesi!
• Mieti vaatetus tarkkaan! 

Muita vinkkejä mulla ei oikein ole antaa, mutta noilla selviää varmasti!

Tb omiin pääsykokeisiini

Pääsykokeistahan siis saa 0-10p, joka lisätään sitten muihuín pisteisiin ja se kannattaa pitää mielessä, että ainakin oman käsitykseni mukaan pääsykokeet vaikuttaa todella paljon!

Itselläni oli loppujenlopuksi 44p.

-Emma

TP#3: Ratsastus

Moikka!

(ja taas minä unohdin tehdä tämän postauksen torstaina...) Tänään puhutaan Hevosopistolla ratsastamiseen opiskelun ohella.

Ypäjä ei ole mikään 3vuoden ratsastusleiri, vaikka sellainen käsitys usealla on. Todellisuudessa ratsastusta on ainakin alussa vain 1krt/vko, jos sitäkään. Tottakai on sitten täysin eriasia, jos ottaa oman hevosen mukaan tai jos löytää Ypäjältä itselleen vuokra-/ylläpitohevosen. Moni varmaan ajattelee, että Ypäjällä pääosassa on ratsastaminen, mutta todellisuudessa ainakin meillä hevosenhoitajilla tallitöitä ja teorian opiskelua on paljonpaljon enemmän. Ratsastus on pieni osa täällä opiskelua. Opiskeluiden alussa ratsastustunneilla aloitetaan ihan perus asioiden kertailuilla, siirtymisiä siirtymisien perään, tehtävien mukaan voltit yms.. Ensimmäisellä ratsastustunnilla me ei saatu edes tehdä voltteja, ellei niin tehtävässä käsketty, opettaja katsoo hallintakykyä ja ratsastustaitoa ja jakaa ryhmiin, joissa sitten jatketaan.

Hyppäämään ollaan päästy muutaman kerran, korkeimmillaan 70-80cm ja sekin riippuu omasta tasosta. Koulutunneilla ympyröitä, voltteja, takaosa käännöksiä... Istuntaa kommentoidaan ja katsotaan paljon ja opettaja yrittää parhaansa mukaan antaa neuvoja sen korjaamiseen.

Hevoset vaihtuvat usein. Toki joskus sama hevonen jää ratsastettavaksi useamman tunnin ajaksi. Omasta mielestäni kaikki hevoset ovat ihan kivoja, tai ei ainakaan sellaista 'ihan järkyttävää', jolla en olisi tykännyt mennä ollenkaan, ei ole löytynyt.

Suuntautumisten myötä ratsastus joko lisääntyy tai vähentyy. Remppalaisilla ja hhp:n porukalla on ratsastusta lähes joka päivä, mutta esimerkiksi kengitys tai kasvatuspuolella ei lähes ollenkaan.

Lisäksi Opiston alueella toimii ratsastuskoulu, joka toimii su-to ja sieltä saa varattua ratsastustunteja, mutta itse olen käynyt siellä tunnilla vain kerran.

Loppuun vielä kuvia minusta ja 5vuotiaasta Amista (Ampiir), jolla ratsastin ratsastuskouluaikojeni lopussa hyvinkin paljon...

-Emma

Saikkuasaikkua

Moikka!

Kirjoittelin pari viikkoa sitten Keppisankari -postauksen, jossa kerroin tallissa tapahtuneesta tapaturmasta. Sain siis reilu 3viikkoa sitten kepit ja puolitoista viikkoa sairaslomaa. Heti sen sairasloman jälkeen hain uuden sairasloman lapun viikoksi ja silloin jo ajattelin, että lisää sairaslomaa en enää ottaisi. Kuitenkin kyseisen sairasloman jälkeen jouduin hakemaan uuden sairasloma lapun kun ilman keppejä käveleminen ei vieläkään onnistunut.

Viime torstaina (11.2.) sain terveydenhoitajalta ajan lääkärille. Lääkäri antoi minulle viimeviikon lopun ja koko tämän viikon sairasloman. Tällä viikolla minulla olisi ollut talliviikko ja ammattiosaamisen näytöt tallityöstä sekä hevosen hoidosta, mutta minä nyt en sitten pääse niihinkään osallistumaan. No ehtiihän niitä sitten suorittaa kun vain tämä jalka tästä paranee.

Tämän viikon jälkeen meillä alkaa 9päivän loma eli olen vapaalla loppu helmikuun kokonaan.

-Emma

TP #2: YHO +/- 2

Moikka!

Hiukan myöhässä, mutta kuitenkin tänään jatketaan Ypäjän Hevosopiston hyvistä ja huonoista puolista. Jos ensimmäinen osa meni sinulta ohi, klikkaa tästä. Tämän kertaisessa postauksessa käydään läpi enemmän asumiseen liittyviä asioita.

Plussat:

Ruoka: Opistolla on todella hyvä ja monipuolinen ruoka, joka päivä. Kouluaikoina ja talliviikoilla ruoka on ilmainen.

Itsenäisyys ja vapaus: Opistolla asuessa oppii elämään 'yksin'. Toki on ihan ihmisestä kiinni, että nauttiiko siitä itsenäisyydestä vai ei. Vanhemmat eivät välttämättä ole aina niin lähellä kun on tottunut. Itse kuitenkin pidän itsenäistymistä ja vapautta vain Opiston hyvänä puolena.

Rentous: Asuntola ja Opisto muutenkin on rento paikka, jos kaikki vain ovat sovussa. Asuntolalle on useimmiten kiva tulla ja pitkien päivien jälkeen asuntolalle pääseminen on melkeinpä parasta! Asuntola elämä on muutenkin todella rentoa, eikä ainakaan minun mielestäni säännöt ole liian tiukkoja.

Tekeminen: Täällä ei tekeminen lopu. Kaikki tämäkin on omasta aloitteellisuudesta kiinni. Paljon tapahtumia, hevosia, opittavaa ja nähtävää.

Kaverit: Ypäjällä tutustuu täysin uusiin ihmisiin ja saa paljon uusia kavereita. Itse ainakin olen tutustunut ihan mielettömiin ihmisiin ja viettänyt heidän kanssaan tässä ajassa jo aivan mahtavia hetkiä. Kaverit tekevät opiskelusta miellyttävämpää ja hauskempaa.

Miinukset:

Välimatka kotiin: Itseäni tämä asia ei haittaa, mutta monet kaverini kärsivät usein koti-ikävästä. Joillakin kotiin lähteminen esimerkiksi vapaa viikonloppuina ei ole edes mahdollista, juurikin pitkän välimatkan vuoksi.

Draama: Opisto on täynnä turhaa draamaa. Juttuja vääristellään, pahaa puhutaan ja pienistäkin asioista saadaan muodostettua isoja ongelmia. Kaikki eivät sitäkään kestä, eikä todellakaan tarvitse. Opistolla selviää helpoiten, jos vain jättää draaman omaan arvoonsa ja keskittyy opiskeluihin ja omiin asioihinsa.

Yksin oleminen: Uskoakseni kaikilla on joskus hetkiä kun kaipaa vaan omaa rauhaa ja hiljaisuutta. Asuntolalla oman rauhan saaminen ei ole yksinkertaista, eikä sitä voi toisilta sen kummemmin vaatiakkaan (ellei ole hiljaisuus). Asuntolalla kouluaikana on melkeinpä aina joku. Jos haluaa olla yksin niin ulkona on siihen parempi mahdollisuus, tai sitten musiikit korville ja omaan huoneeseen.

Raha: Yksin asuessa rahaa kuluu, paljon. Toki jos selviää 3 aterialla, jotka Opisto tarjoaa, eikä muita kuluja kuin ruoka ole niin selviää helposti käyttämättä melkein yhtää rahaa. Itselläni kuluu rahaa vaihtelevasti, mutta ainakin meidän asuntolalaisilla ruokaan (tai herkkuhin) menee rahaa.

 

Yhdessä asumisen vaikeudet:  Tottakai kun (meidän tapauksessa) 7-8 toisilleen miltein toisilleen tuntematonta tyttöä muuttavat saman katon alle asumaan ongelmilta ei voi välttyä. Jokaisella on erilaiset taustat ja tottumukset asumisen suhteen. Joku tykkää siitä että paikat kiiltää eikä missään ole roskaa, toisille se taas on lähes yhden tekevää. Toiset taas tykkäävät hiljaisuudesta ja toiset voisivat popittaa musiikkia täysillä yötä päivää. Ainakin meidän kämpässä kaikissa asumiseen liittyvissä asioissa joustetaan tai ainakin pyritään joustamaan huomioiden kaikkien mielipiteet.

-Emma

Avoimet Ovet 2016

Moikka!

Tänään tälläistä lähes tekstitöntä kuvapostausta eilisistä Avoimista Ovista!

Pikkuvarsat pääsivät laukkaamaan vapaana maneesissa ja virtaa riitti! Mukana oli myös Heilan varsa Menevä.

  Nyt on hyvä aika kysyä täällä opiskelusta, jos jotain kysyttävää tulee mieleen! Vastaan mielelläni(:

-Emma

HUOM!!Kaikki kuvat ©Emma Heinonen, jos koet tarvitsevasi jotain näistä kuvista käyttöösi niin merkitsethän kuvan yhteyteen vaikka mielellään muokkaamalla kuvaan tekstin: '©Emma Heinonen', kiitos.

TP#1: YHO:n +/-

Moikka!

Tänään päätin aloittaa tälläisen pieni muotoisen postaussarjan TP (= toivepostaukset). Näitä postauksia tulee aina torstaisin, yhteensä ainakin 7, jotka olen tähän asti ehtinyt suunnitella teidän toiveiden pohjalta. Aloitetaan tässä ensimmäisessä postauksessa puhumalla Ypäjän Hevosopiston plussista ja miinuksista, näitä postauksia tulee kaksi kappaletta, koska muuten yksi postaus venyisi todella pitkäksi. Tässä postauksessa käydään läpi enemmänkin opetukseen liittyviä asioita.

Kuvia näihin +/- postauksiin ei ikävä kyllä paljoa tule...

Plussat:

Mahdollisuudet: Ypäjältä saa hyvät mahdollisuudet kehitykseen, mutta kaikki on ihan vain itsestä kiinni. Ulkomaille saa varmasti luotua suhteita, jos itse on innostunut esimerkiksi lähtemään ulkomaille työssäoppimaan. 

Hevoset: Opistolla on monia erilaisia hevosia, joista varmasti jokainen löytää itselleen mieleisen. Hevoset ovat ainakin minulle olleet riittävän hyviä ja osaavia.

Oppiminen: Opistolla oppii Opiston tavoille. Lyhyessäkin ajassa täällä oppii hevosista paljon uutta. Oppiminenkin on kiinni omasta aloitteellisuudesta ja innostuneisuudesta, kouluaineista saa paljon irti, jos jaksaa kuunnella tunneilla, tutkia itse lisää ja vaan yksinkertaisesti panostaa.

Opetuksen laatu: Ainakin minä usein sain lukea/kuulla negatiivista palautetta opetuksen tasosta ennen opiskeluideni alkua. Mielestäni opetus täällä on kuitenkin hyvää ja opettajat ovat mukavia.

Vaihtelu ja erilaiset aineet: Noh.. Onhan täällä nyt täysin erilaista kuin peruskoulussa tai vaikkapa lukiossa. Ei tämä alussa oikeastaan edes tuntunut koululta, kun saa kuitenkin olla hevosten kanssa ja opiskella aineita , jotka ovat mielenkiintoisia ja tietenkin hevosiin liittyviä.

Miinukset:

Pitkät ja raskaat päivät: Pisimmillään päivät voivat olla aamu kuudesta ilta seitsemään. Tottakai meillä on taukoja ja ruokailuja välissä, mutta joskus esimerkiksi talliviikolla tauoilla on tunteja tai vaikka hevonen liikutettavana, eikä silloin tauoista jää paljoa jäljelle. Päivistä kuitenkin selviää, hevosalan ammatissa on ja tulee olemaan pitkiä päiviä!

Kulkuyhteydet: Opistolle ei pääse helpolla, ainakaan kaikkialta. Itse en ole kertaakaan vielä julkisilla kulkenut, mutta mitä nyt olen netistä tutkinut niin ei se pois lähteminen aina niin helposti onnistuisi. Toki tämäkin riippuu suhteista, aikatauluista ja päivistä milloin Ypäjältä pois haluaa, tai kun haluaa takaisin.

Tiedonkulku: Välillä opistolla tärkeätkään tiedot eivät tavoita kaikkia tarpeeksi ajoissa. Hyvänä esimerkkinä viime talliviikolta: Minua käskettiin viemään yksi hevonen kengityspajalle kengitettäväksi, kaikki meni hyvin, kunnes olin laittamassa kyseistä hevosta normaalisti kiinni puomiin... Hevonen kiskaisi itsensä irti ja lähti paniikissa pois. Kengityspajalla sanottiin, ettei sitä hevosta ole koskaan kengitetty pajalla eikä sitä varsinkaan saa sitoa kiinni. Toinen tallissa olevista tallimestareista ei tiennyt tästä, jonka vuoksi minä sitten sain väärät ohjeet. Onneksi mitään pahempaa ei käynyt!

Kuva víime vuoden Avoimista ovista.

...

Ulkonäkö: Kumpparit ja ulkohousut jalkaan ja kauppaan! Itse en luokittele tätä plussiin enkä miinuksiin ja tämäkin riippuu niin paljon ihmisestä. Täällähän ei oikeastaan ole mitään väliä miltä näyttää, onko meikkiä vai ei tai onko hiukset täydelliset vai ihan miten sattuu kiinni... Itse tykkäisin aina laittautua ja pukeutua, mutta kun täällä nyt ainakaan minulla ei tulisi oikeastaan mieleenkään kulkea 'hienoimmissa' vaatteissa tai täysissä meikeissä ilman sen kummempaa syytä. Opistolla rennot ja mukavat vaatteet on kaikista parhaat, eikä ulkonäöllä todellakaan ole mitään merkitystä. 

-Emma