lauantai 4. helmikuuta 2017

Vikkeilyä

Moikka!

Harvemmin tulee nykyään enään pyydettyä ketään kuvaamaan omaa ratsastusta, toisin kuin ratsastuskoulu aikoina. Nyt perjantaina saimme työkaverini kanssa hyvän tilaisuuden, koska tallia oli tekemässä lomittaja ja tallinomistaja antoi meille vain tehtäväksi ratsastaa ja siistiä hevosia. Päätimme siis kuvata molempien ratsastusta ihan kunnon kameralla ja ajan kanssa. Ratsastin päivän aikana 4hevosta, mutta valitsin niistä kuvauksen kohteeksi vain yhden, Vikken. 


Teerisalon Victor eli Vikke on 9-vuotias suomenpienhevonen. Viken kanssa en ole montaa kertaa ehtinyt menemään, koska Vikke on todella suosittu menijä iltatunneilla ja tekee paljon töitä myös terapiahevosena. Tämä oli nyt neljäs (?) kerta kun Vikken kanssa pääsin menemään.


Sain yksi päivä kehuja tallin omistajalta minun ja Viken yhteistyöstä. Vikeltä harvemmin vaaditaan niin paljon kuin se oikeasti osaa tai Vikke ei esimerkiksi pääse menemään niin reippaasti kuin sille välillä olisi hyvä. 


Itse olen nyt ratsastaessa todennut, että mitä reippaamat 'alkulaukat' Viken kanssa ottaa, sitä paremmin se tulee avuille. Alkuun Vikke tuntui aika kovalta ja ohjan päissä ei ollut pehmeyttä. 


Työskentelin paljon ympyröillä, raippa ulkokädessä. Vikke on varsinkin alkeisratsastajien kanssa tunnetusti seinien kolistelija ja ulkokädessä kouluraipan pitäminen on auttanut tähän ongelmaan. Minulla suurimmat ongelmat on yleensä nykyään siinä etten osaa myödätä sisäohjalla, vaan jään helposti pitämään ja kääntämään liikaa ohjalla, Viken kanssa osaan jollain tavalla kitkeä tätä ongelmaa pois.



Ympyröille vastapainona asettelin myös suorilla urilla hieman ulospäin ja lopuksi sainkin Viken tuntumaan ainakin omasta mielestäni todella hyvältä.  

Pahoittelen alla olevien kuvien päättömyydestä.




Oli kiva pitkästä aikaa nähdä miltä se oma asento ja hevonen näyttää ja sitten osaa korjata itsenäisesti ratsastaessa tiettyjä asioita jatkossa. Mutta koska kaikki kuvat eivät ole yhtä näyttökelpoisia kuin nämä yllä olevat, pitää tottakai lisätä tähän loppuun muutamat järkyttävät tai ei niin onnistuneet otokset.


Keventäessä kuvat eivät melkein koskaa onnistu...


Välillä ravin tahti lähti käsistä...


...ja välillä mikään ei näyttänyt hyvältä.

Loppujen lopuksi olin todella tyytyväinen ratsastukseen ja maanantaille on ainakin suunnitelmissa ottaa samanlainen kuvauspäivä.

-Emma

4 kommenttia:

  1. Tosi kiva tällä en ratsastuspostaus! näitä lisää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos palautteesta!(: Ehdottomasti tälläisiä tulee lisää, jos saan materiaalia.

      Poista
  2. Ompa nätti suokki! Ja kivoja nää kuvat :)

    VastaaPoista